1773-imi niuertoqarfik Godhavn Danmarkip sumiiffimmi arfanniarsinnaatitaaneranik niuersinnaatitaaneranillu atuutitsinissamut, sumiiffinni arlaliusuni avannarlersaattut, pilersinneqarpoq. Ukiut tamakku siuliini arfanniat Hollandimeersut, Tysklandimeersut Tuluillu Nunaanneersut sumiiffinni arfanniartarnerat ingasalluinnalersimavoq.

1738-imi niuertoqarfiup pilersinneqarnera sioqqullugu qeqertami tamarmi inuit 200-juusut kisinneqarput. Taamaattorli tamakku tupeqartuunerupput taamaattumillu aalajangersimasumik tamaani najugaqartuugunaratik.

Niuertoqarfiup pilersinneqarnerata kingunerisaanik, orserivik illullu allat pilersinneqarmata pitsaasumik niuernissamut periarfissaqalerpoq kalaallillu najugaqavissut niuertoqarfimmut nutsertalerput.

Tamanna ilutigalugu umiartortut, assassornermik suliaqartut avataaneersut nunasisullu allat amerligaluttuinnarput.

Niuertoqarfimmut Godhavnimut imatut angallattoqartarpoq; umiarsuit Danmarkimeersut ukiakkut nunalittarput, Godhavnimi Killerniluunniit upernassakkut sikuerniariarpat arfanniaqataaniarlutik ukiisarlutik.

Aasarisseruttornerani upernassakkut ilungersuanerminnit angusaqarsimallutik Danmarkimut utertarput, taava ukiakkut nutaanik pissamaasersorsimallutik uteqqittarlutik.

Taamaalilluni 1776-imi Godhavnip eqqani arfannianik tallimanik umiarsuaqarpoq, arfiniliinnarnilli arfassimallutik. Ukiup tulliani sisamaannarnik arfassimapput.

Naak niuertoqarfimmi iluanaarutigineqartartut nikerartorujussuugaluartut niuertoqarfik atuutsiinnarneqarpoq. 1801-imi niunerneq annertusingaatsiarsimavoq: arferit orsui nappartat 247-t, puisit orsui nappartat 78-it, eqalussuit tingui nappartat 30-t sinnilaarlugit, soqqaat 14000-it ammillu assigiinngitsut. Ukiumi tassani niuerluarnerup kingunerisaanik aningaasaqarneq atuutsinneqarlerpoq, taarsiisarluni akiitsortarlunilu aningaasaqarnermut taarsiissutitut.

Europami Napoleonip sorsunnerata kingunerisaanik Godhavn 1807-miit Danmarkimut atassutaarupput. Kisiannili Ruslandimit Tuluillu Nunaannit nioqqutissanik pissarsisoqartarpoq. Piffissalli ingerlanerani nioqqutissat ikiligaluttuinnarput killilersuisoqartariaqalerlunilu. Nioqqutissaminaalunnguit umiarsuakkut tikisinneqartarput kisiannili umiarsuit aallaqqinnerminni nioqqutissanik allanik nassarneq ajorput, 1813-imili angallanneq aallarteqqinneqarmat ima amigaateqartoqarsimatigaaq aallaat niuertoqarfimmi paassaarussimalluni.

Sorsunnerup naalagaaffiullu akiliisinnaajunnaarnerata kingorna niuertoqarfiup ingerlanneqarnissaanut aningaasaaterpassuaqartoqanngilaq sinerissamilu arfanniarneq kinguaraluttuinnarmat Godhavn nakkaakkiartulerpoq. Niuertoqarfiup attatiinnarnissaa Københavnimi naalagarsuarnit nalornissutigineqarpoq.

Aalajangiisuusumik ajornartorsiutaasoq tassaavoq Godhavnimi aalajangersimasumik umiarsoqannginnera, taamaattumillu arfanniartarnerit tamarmik nunamiit aallaaveqartariaqarlutik. Naak piniariaatsinik allanngortitsisoqarnissaa anguniarlugu ilungersortoqaraluartoq 1849/50-imi naalakkap C M Olrikip Godhavnimi arfanniarnerup unitsinneqarnissaa aalajangerpaa.

Arfanniarneq unitsinneqareermat Godhavnimik aqutsinerup ingerlatiinnarneqarnissaa kissaatigineqarpoq, aningaasalli Københavnimeersartut ikiligaluittuinnarput innuttaasullu piniartuusut Godhavnimut eqiterukkaluttuinnartut sapinngisannguartik tamaat inuuniartariaqalerput. 

Kommunitoqqat
1862-imi inatsisiliornikkut Kalaallit Nunaanni kommunini nutaamik aaqqiisoqarpoq – paarsisunik taaneqartartut. 1863-imi Avannaani aaqqiisoqarsimavoq (paarsisunik pilersitsisoqarsimavoq) aamma Avannaani paarsisut 1863-imi siullermeerlutik ataatsimiipput. Paarsisuni ilaasortat tassaapput naalagaq, sungiusaatigalugu sulisoq (volontør), ajoqiuneq kiisalu kalaallit qinikkat pingasut. Kalaallit qinikkat ukiuni pingasuni qinikkatut atuuttarput aamma Qeqertarsuarmeersuupput, Kangerlummeersuullutik Imerissumeersuullutillu.

Paarsisut suliassaat pingaarnerit tassaapput aningaasat isumaginninnermut atugassatut immikkoortinneqarsimasut aqussallugit, tassa imaappoq uillarnernut, iliarsunnut inunnullu allanut inuuniarnerminni ajornartorsiuteqartunut ikiorsiissutit. Paasisut aamma assersuutigalugu tillittoqarnerani eqqartuussisutut atuuttarput.

Paarsisut qimmit nappaataasa siaruaannissaannut akiuunnermut, Qeqertarsuarmi nukappiaqqanut qajartornermik ilinniarfimmik niviarsiaqqanullu mersornermik ilinniarfimmik pilersitsinissanut timitaliillutik aamma suleqataapput.

Ataatsimut isigalugu Qeqertarsuarmi paarsisut aallalluarlutik namminersorlutillu sulisimarpasipput aamma paasisutut qinikkat – nunatsinni sumiiffinnut allanut sanilliullugit – aalajangiisarnernut sunniuteqartorujussuusimapput.

Paasisoqarnerata nalaanit allattaavissuit takuneqarsinnaasut pigineqartullu 1863-imit 1897-ip tungaanoortuupput.

1926-mi Qeqertarsuarmi, Kangerlummi Imerissumilu kommunerådit nutaat pilersinneqarput.

Aalajangiinerit siulliit ilaat naalakkap pujortuleeraanik nutaaliamik Qeqertarsuarmi piniartunik misiliilluni piniariartitsinermut tunngavoq. Misiliineq iluatsilluarpoq taamaalillunilu piniarnermik inuussutissarsiuteqarnermi piffinnik nutaanik takkuttoqarneranik siulittuutaalluni.

Ataatsimut isigalugu teknikkip nutaap Qeqertarsuarmut pineranut takussutissaavoq. 1925-mi Qeqertarsuarmi mellembølgekkut nassitsissut siulleq sananeqarpoq aamma radioqarfimmi Holten Møller siullersaalluni pisortanngorpoq. Danmarkimi Kalundborgimi nassitsissut 1927-mi pilersinneqarmat Qeqertarsuarmiit kunngeqarfiup sinneranut atassuteqartoqalerpoq.

Qeqertarsuarmi isumaqatigiissut (Godhavn-deklarationen)
1940-mi Tysklandip Danmarkimik tiguaaneratigut nunatsinnut attaveeruttoqarpoq. Avannaani Kujataanilu Landsrådit 1940-mi maajip ulluisa pingajuani Qeqertarsuarmut ataatsimut ataatsimiigiaqquneqarput. Ataatsimiinnermi tassani Qeqertarsuarmi isumaqatigiissummik taaneqartoq ilaatigut angusarineqarpoq, tassani Landsrådimut qinikkat kalaallit siullermeerlutik nunanut allanut namminersorluni politikeqarnissaq aalajangiuppaat. Landsrådip Danmarkimut atassuteqarneq naqissuserpaa tamannali ilutigalugu USA-mut attaveqarluartoqalerpoq, taamaalilluni sorsunnerup nalaani tamarmi nunatsinni atugassarititaasut qulakkeerneqarlutik. Ilisimaneqartutut taamatut pinermi Amerikamiut nunatsinni sakkutooqarfissaannut nunaminertanik pilliuteqartoqarpoq taamaalillunilu Sorsunnersuup kingulliup kingorna nunarsuaq tamakkerlugu isumannaallisaanermut pissutsinut politikimut Qeqertarsuaq pingaaruteqarsimasoq oqaatigineqartariaqarpoq.

Landsrådit ataatsimut ataatsimiinnerisa kingunerisaasa ilaat tassaavoq nunatsinnik tamarmik aqutsineq, siusinnerusukkut Qeqertarsuarmit Nuummillu isumagineqarsimasoq, Nuummut katersorneqarnera. Taamaalilluni piviusumik Qeqertarsuup Avannaani naalagaqarfiunera qaangiuttutut oqaatigineqarsinnaavoq. Nunatsinni Landsrådi pilersinneqarmat Qeqertarsuarmi naalagaqarfik 1950-imi atorunnaarsinneqarpoq. Taamaalilluni Qeqertarsuarmi nalinginnaasumik inuiaqatigiinni ineriartorneq aallartinneqarpoq, tamanna aalisarnermik piniarnermillu aallaaveqartoq ullutsinni illoqarfittut ingerlalluartutut nutaaliatullu ingerlalerpoq.