Illutaa
Katersugaasivik illoqarfimmi illut nutaannginnersaasa ilaanni tassalu naalakkap illorsuatoqaani 1840-meersumiippoq.
Siornatigut inspektøriusimasup illorsua – ulluinnarni ”Naalakkap Illorsuanik” taaneqartarpoq. Illorsuaq quleriiuvoq 1840-kkullu missaanni sananeqarsimalluni, 1850-imi kujammut sammisumik ataatsimik quleriimmik ilaneqarpoq. Illorsuup isuini kingusinnerusukkut illup allissutigisimasaasa sinnikui takuneqarsinnaapput tamakkulu 1971-72-imi illorsuup allanngortiterneqarnerani nutarterneqarneranilu peerneqarsimapput.Ukiut untritillit ingerlaneranni naalagaaffiup Avannaani sinniisoqarfiata pingaarnersaattut illorsuaq naalagaqarfiup pigiinnarnissaanut oqaluttuarisaanikkut pingaarutilinnik soqutiginaateqarpoq. Illulioriaatsit pillugit oqaluttuarisaanermi illu aamma soqutiginaateqarpoq.
Ullumikkut illorsuup kitaa´tungaaniippoq quit marluusimasut aappaat, taannalu qarmagaavoq quassuttuui ersiinnartunngorlugit sanaaq.
Katersugaasiviup avanaa´tungaaniippoq “Naalakkap sissarsuaa” nunamut aalajangerneqarfiani arfiviup alleruinik ilisarnaasigaq.
Naalakkap illorsua quitalik aamma “naalakkap sissarsuaa” arfiviup allerortalik illorsuup titartarneqarneranut ataatsimoorpasissumik kusanaqutaapput.
Steen Neergaardip atuakkiaani saqqummersussami tigulaakkat:
Kalaallit Nunaanni inspektøri:
Sophie Fasting 1828-mi Kalaallit Nunaannut peqqaarami tamaaniinnissani kissaatiginngilluinnarlugu imminnut (ilaquttaminut) imatut allassimavoq: “illunnguatta qungujullunilusooq saammarsariartorlunga parsiarpaanga, illup silataa tamarmi kusanartumik orsuusersorneqarsimavoq taamaattumillu nutaatut isikkoqarluni”. Taamaakkaluartoq illup silataaniittut qamutilissuit ersigikujukkaluarpai “nuannarisavut iluarisavullu takugakkit nuannaaqaanga sukkullu tamaana qalipanneqartitersimagamik ineeqqat assut kusanarput”.
Inspektørilli illorsua ataatsimik quleriilik aningaanernik ineerartalik nutaanngitsorujussuuvoq 1782-imeersuullunilu, kusertarpoq oqorsarnerlutaallunilu. Najugaqarfigissallugu peqqinnanngitsoq Qeqertarsuarmili allamik pitsaanerusumik nassassaqanngilaq. Illorsuup eqqaaniippoq naatsiiviliaq igalaalik tassaniippullu karsit, ræddikit, nunataani kørvelit, qungulit, ruuat, ræddikit karsillu, tamakkulu Carl ”Kok” Brobergip illorsuup eqqaani aasakkut tupermi najugaqartartup nerisassiornermini atortarpai taamaalillunilu inspektørikkormiut sukulupoornissaraluannut naammattunik vitamiinissaqartittarlugit, Europamiummi Kalaallit Nunaanniittut sukulupoortarmata.
Sophie Fastingip illlorsuup qanoq aaqqissuunneqarneranik allaaserinninnera nangitsipparput:
”Ini nerisassaasivik angeqaaq. Peqqumaasivinnik angisuunik iffianik imalinnik ulikkaarpoq; qapuusat nagguteeqqallu (kissit), aamma nappartat puulukiminernik pujukkanik neqinillu tarajortikkanik imallit, eertat, issiigassat, nappartallu affaa punneq, naatsiianik qajuusiassat issiigassallu Captain Soelbergimeersut... Maannakkut ininnguanni isersimaartarfimmi issiatillunga tamakku allappakka, nalaasaarfimmi Hergangsimeersumi qorsunnik kipparissortuunik allalimmi arfinilinnik taamatut isikkulinnik issiavittalimmi kusanartumi issiavunga, talerpia´tunginniippoq noqartiliga, taava aamma tassaniippoq sinittarfinnut matu ammajuaannartoq, matullu illua´tungaaniippoq ilisiviga, taava teqeqqumi kissarsuut, taava issiavik, taassumalu eqqaani igaffimmut matu, matup illua´tungaani teqeqqumiippoq sikaavik teqeqqumiittartoq aappaluttumik qalipaatilik, taava igalaat marluk naatsiivimmut kusanartumut sammisut, igalaani taakkunaniipput saagut qorsuit Morinsimeersut, igalaallu saavi naasunik tipigissortalinnik naasulivinnik ulikkaarput, ingammik naasulerfiit sisamat Resedanik naasortallit, taakku massakkut kusanartunik sikkersimapput. Lateus [Lathyrus] aamma pigaara, igalaat tamarmik eqqaaniipput issiaviit marluk, sukami tarrasuutitta ilaat ammalortoq nivingavoq, taassuma ataaniippoq nerriveerannguara kusanartoq qisummik maghonimik sanaaq. – Nalaasaarfiup saamia´tungaaniippoq teqeqqumi sikaavik aamma taamaattumik sanaaq, teqeqqumiittup assiga, qilaamiit timmissat inaanni nivingasumi timmiaaraativut Kanariat marluk nuannersumik qarlorput, nalaasaarfiup qulaaniippoq uima Ludvigip assiga qalipagaq.
Maannakkulli sinittarfipput, taanna igaffimmiit iseraanni saamia´tungaaniippoq taannalu init akunnattumik angissusillit ilagaat, igaffiup teqeqquaniippoq kissarsuut aamma iikkap qeqqaniippoq issiavissuarput Maghoni-Chartol, taannalu illorsuup issiaviutigaa, taava matup aappaata akinnguaniippoq sinittarfimmut matu illua´tungaaniipporlu ilisivipput, taava igalaat, aamma taava siniffiit nuannarilluartakkakka …
Inillu kusanarnersaannut; igalaat naatsiiviup tungaanut sammipput naatsiiviullu ungataaniipput qaqqasunnat portusuut tamakkuli eqqarsaatinni ersinartuunngillat; iikkat qiterlersaanniipput nalaarsaarfitoqarput maannakkulli nerriveerartalerluni nutaatut isikkulik, taakku kusanartumik sioralitaapput, taava nerriveeqqap qalia qorsuk Mosins-imeersoq aamma saagut tassanngaanneersut nissallit, nalaasaarfiup saavaniippoq nalaasaarfiup nerriveerartaa qorsuusumik kusanartumik qalilik. NB. Sapaatikkuinnaq, inimit tassanngaanniit paarlernut matoqarpoq, maannakkut arlaliugaangatta sinittarfimmullu matut tamarmik ammagaangata inissaqarluarlutalu kusanartaruttormat allanik kisaatigisaqarusunneq ajorpunga.
Piffissami matumani ineeqqat annersaat tassaavoq uima Ludvigip allaffia, ineeraq kusanartuuvoq umiarsuarlu tulliani tikippat taanna uanga nerisarfissattut tunniunniarlugu neriorsorpaanga.
Igaffinni aamma pinnersaasoqarami, illut arlaanni uanga nammineq uulialimmik qalipaavunga aamma kissarsuutikka tamaasa nammineq saqisora Sara ikiortigalugu kumigutinik qillersarpakka, suliarujussuuvoq, tassami ukiuni pingasuni qillersarneqarsimanngimmata. Igaffik aamma igasup ineeraa tamaasa qequusamik qalipappakka”.